”Lääkärin vastaanotto vain joka toinen vuosi. Mielestäni tämä on liian harvoin. Liuskat otettu pois noin kaksi vuotta sitten. Tilanne vaikeuttaa omahoidon seurantaa ja motivointia. Mahdolliset liitännäissairaudet jäävät piiloon.” (Diabeetikon kommentti Diabetesbarometri 2019- julkaisusta)

Suomen Diabetesliitto on julkaissut arvokasta tietoa diabeteksen esiintyvyyteen, hoidon laatuun ja kustannuksiin liittyen Diabetesbarometri 2019 julkaisussa. Mielestäni liiton suhtautuminen vaikuttaa hyvin puolueettomalta. Julkaistu on se, mitä diabeetikot, terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät ovat kyselyissä vastanneet ja mitä Kelan tilastot kertovat.

Diabetesbarometrin 2019 luettuani voin karkeasti tiivistettynä sanoa, että tyypin 2 diabeetikoiden määrä Suomessa kasvaa, kustannukset lisääntyvät, diabeetikot eivät ole tyytyväisiä saamansa hoidon määrään eikä laatuun, ja myös hoitohenkilökunta pitää resursseja riittämättöminä. Ja valitettavasti, tyypin 2 diabeteksesta puhutaan edelleen etenevänä sairautena.

Olen ottanut useita tärkeitä osioita Diabetesbarometri 2019 julkaisusta sellaisenaan tähän tekstiin. Suorat lainaukset julkaisusta ovat kursivoidulla tekstillä.

Maailmanlaajuinen ongelma

Hyvät ihmiset, tilanne todella on näin huolestuttava ja laaja. Diabetesta sairastaa yli 400 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Jos diabetes olisi tarttuva tauti kuten koronavirus, olisimme kansainvälisessä hätätilassa. Miksi tilanne on toinen, vaikka kyseessä on näinkin yleinen, vakava sairaus, joka altistaa komplikaatioille, liitännäissairauksille ja lisää riskiä ennenaikaiseen kuolemaan? Ja ennen kaikkea, huonontaa potilaan elämänlaatua välittömästi.

 

Vasteen toimet

Olemme Vasteessa erittäin huolissamme Diabetesbarometrin kertomista luvuista ja kokemustemme perusteella allekirjoitamme ne kaikki. Hoidamme tällä hetkellä yksittäisiä henkilöitä kuluttajamarkkinoilla ja tiedämme, että asetamme suomalaiset diabeetikot eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole taloudellisia resursseja tulla meidän asiakkaaksemme. Teemme kuitenkin koko ajan paljon töitä ”kulisseissa” sen eteen, että voisimme tarjota mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuuden saavuttaa remissio tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistä taudin kehittyminen. Sen vuoksi haluamme löytää parhaan hoitokeinon ja kehittää parhaan hoitomallin sen ympärille. Visiomme onkin se, että hoitomallimme on laajasti tunnustettu ja vakiintunut yhdeksi työkaluksi perusterveydenhuoltoon ja tuottaa taloudellista hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään sekä laadukkaampaa ja onnellisempaa elämää diabetespotilaille ja riskiryhmään kuuluville. Meillä on halu avata keskusteluyhteys tiedeyhteisöjen, terveydenhuollon ammattilaisten ja median suuntaan sekä tehdä laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Olemme sitoutuneet tekemään kaikkemme näiden tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Olen mm. kirjoittanut useita sähköpostiviestejä vaikutusvaltaisille ja asioista päättäville henkilöille Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Alla kirjeeni terveyspalveluiden johtajille ympäri Suomen. Kirjeen jälkeen alkaa tiivistelmäni Diabetesbarometri 2019 julkaisusta.

Terveyspalveluiden johtajille lähetetty kirje 10.7.2020

Hei,
Olen Maiju Javanainen, toinen Vaste Oy:n perustajista. Hoidamme tyypin 2 diabeetikoita jatkuvan seurannan ja intensiivisen valmennuksen avulla etänä. Olemme 4 vuoden ajan kehittäneet hoitomalliamme ja keränneet anonymisoitua vaikutusdataa 2,5 vuoden ajan (n=68) hoitomallimme tehosta ja toimivuudesta erityisesti tyypin 2 diabetesta vastaan. Olemme myös toteuttaneet yhden tapaustutkimuksen hoitomallimme tehosta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä vuonna 2019. Tutkimuksen rahoitti Valtioneuvoston kanslia.

Vasteen hoitomallin vaikutusdata

Hoitomallimme avulla saavutetaan remissio (HbA1c- arvo viiterajoissa ilman lääkitystä) tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistään tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen metabolista oireyhtymää sairastavalla henkilöllä. Olemme ainut yritys Suomessa, joka tarjoaa tällaisen hoitomallin ja tulokset tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Voitte käydä tutustumassa koko ajan päivittyvään vaikutusdataamme verkkosivuillamme www.remissio.fi/tulokset

Olemme myös aloittaneet asiakaspalautteen keräämisen. Ensimmäiset tulokset näyttävät, että hoitomallimme jatkuva seuranta koetaan erittäin tärkeänä elämäntapamuutoksen onnistumisen kannalta ja että hoitomallimme ruokavaliolla ja ruokailurytmeillä on pysyvyyttä.

Covid-19 ja tyypin 2 diabetes

Lähestyn teitä terveyspalvelujen johtajia ja päätöksentekijöitä tärkeällä ja ajankohtaisella asialla. Olemme tilanteessa, missä koronavirus pandemian ensimmäisen aallon huippu on ohi. Valitettavasti toinen aalto on erittäin todennäköinen. Eri lähteistä voimme lukea miten kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen hoito sujui korona kevään aikana. Koko totuuden tiedämme vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta tällä hetkellä julkaistavista tiedoista voimme jo päätellä paljon.

EFPIA:n (European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) ja EUDF:n (European Diabetes Forum) järjestämässä webinaarissa 11.6.2020 todettiin, että koronapandemia on vaikeuttanut kaikissa Euroopan maissa hoitoon pääsyä sekä muuttanut kroonisten sairauksien seurantakäytäntöjä. Kaikkialla on jouduttu siirtymään ainakin osittain etäyhteydellä toimiviin vastaanottoihin joko puhelimitse tai videoyhteyksin. Professori Chantal Mathieu, puhui laadukkaan tiedon puolesta sekä hoitoon pääsyn ja etäyhteyksien kehittämisestä – myös koronan jälkeen. Kaikki webinaarin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että etäyhteyksiä tulee kehittää koronapandemian jälkeenkin osana hyvää, potilaan tarpeet kohtaavaa hoitoa. Diabetesbarometri 2019 ja FinDM-hankkeen selvitysten mukaan diabeetikot Suomessa eivät ole tyytyväisiä diabeteksen hoitoon ja sen tehoon. Diabeetikot haluavat nimenomaan yksilöllisempää ja tehokkaampaa hoitoa. Huomioitavaa on, että nämä tulokset ovat ajalta ennen koronaa. Tällä hetkellä tilanne on varmasti paljon huolestuttavampi.

Vasteen hoitomalli etähoidon edelläkävijänä

Vasteella on perusterveydenhuoltoon skaalautuva hoitomalli, joka vastaa juuri näihin kehittämiskohteisiin ja diabeetikoiden toiveisiin paremmasta ja tehokkaammasta hoidosta. Toisen korona-aallon tullessa Suomeen, on diabeetikoiden hoito ja seuranta turvattava. Se ei onnistu perinteisellä tavalla. 2020 kevät näytti meille pilkahduksen maailmasta, missä perinteinen terveydenhuolto sellaisenaan tuli tiensä päähän. Meidän tulisi nähdä tämä aika uuden alkuna. ”Don`t waste a good crisis”. Viime kevään tapahtumat antavat meille mahdollisuuden käynnistää toiminta terveydenhuollossamme terveemmältä pohjalta niin taloudellisesti kuin vaikutuksiltaankin.

Monet organisaatiot ovatkin käyttäneet tätä vaikeaa aikaa muutosten tekemiseen. Terveydenhuollon organisaatioidemme tulisi tehdä samoin. Terveydenhuollon tulisi sijoittaa, eikä pelkästään ajatella säästöjä. Etähoito (telemedicine) on tulevaisuutta ja siihen sijoittamalla nyt, selviämme koronaviruksen toisesta aallosta paremmin. Samalla saavutamme myös kustannussäästöjä ja pystymme tarjoamaan parempaa hoitoa kroonisissa sairauksissa.

Vasteen tavoitteet

Tarjoammekin nyt teille mahdollisuutta yhteistyöhön kanssamme. Haluamme antaa mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuuden saavuttaa remissio tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistä taudin kehittyminen. Visiomme onkin se, että hoitomallimme on laajasti tunnustettu ja vakiintunut yhdeksi työkaluksi perusterveydenhuoltoon ja tuottaa taloudellista hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään sekä hyvinvointia diabetespotilaille ja riskiryhmään kuuluville. Jos keskitymme aluksi pelkästään koronaviruksen toisesta aallosta selviytymiseen, tulisi tyypin 2 diabeetikoista tunnistaa ne suurimmassa riskissä olevat henkilöt, joilla tauti on huonoimmassa hoitotasapainossa ja panostaa erityisesti heidän hoitoonsa. Vasteen intensiivisellä hoitomallilla saavutamme erittäin nopeita tuloksia tärkeimmissä diabeteksen hoitotasapainosta kertovissa veriarvoissa. Jatkossa yhteistyö voisi siirtyä skaalautuvan hoitomallimme pilotointiin ja käyttöönottoon perusterveydenhuollossa.

Lopuksi

Kertoisin mielelläni lisää tulos- ja vaikuttavuusperusteisesta liiketoimintamallistamme, hoitomallistamme ja tieteestä sen taustalla. Haluan vielä korostaa tieteen roolia hoitomallissamme. Hoitomallimme kaikki osa-alueet perustuvat tieteeseen ja uusimpaan kansainväliseen tieteelliseen näyttöön. Olemme myös perehtyneet koronaviruksen ja tyypin 2 diabeteksen yhdessä muodostaviin riskeihin ja uhkatekijöihin. Seuraamme aktiivisesti kansainvälistä tieteellistä tutkimusta ja keskustelua tämän aiheen ympärillä. Sen vuoksi olemme huolestuneita ja haluamme auttaa.

Yhteydenottoanne odottaen,
Maiju ja Tuomas Javanainen

 

TIIVISTELMÄ DIABETESBAROMETRI 2019- JULKAISUSTA

 

Diabeteksen aiheuttamat kustannukset

Voidaan sanoa, että diabetes koskettaa meitä kaikkia. Diabetesbarometrin mukaan vuonna 2017 noin joka neljännellä suomalaisella miehellä ja naisella oli vähintään kohtalainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen 10 vuoden sisällä. Diabetes koskettaa meitä kaikkia myös kustannuksillaan.

Diabeteksen kustannukset vievät noin 10-15% terveydenhuollon kokonaismenoista.

Odotetut elinaikaiset T2D-liitännäiset yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Elintapainterventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla (Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto).  EFPIA:n (European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) ja EUDF:n (European Diabetes Forum) järjestämässä webinaarissa kesäkuussa 2020 puhuttiin, että jopa 75% diabeteksen aiheuttamista kustannuksista Euroopassa olisi estettävissä paremmalla hoidolla ja ennaltaehkäisyllä. Puhutaan siis erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta säästöpotentiaalista.

 

Hoidon taso ja alueelliset erot

Diabetesberometri 2019 mukaan riittävä omahoidon tuki ja omahoitovälineiden saatavuus ovat tehokkaimmat keinot vähentämään diabetekseen liittyvien lisäsairauksien ilmaantuvuutta sekä diabeetikoiden tarvitsemia ohjaus- ja seurantakäyntejä sekä vaikuttaa diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi näillä olisi suuri merkitys diabeetikoiden kokemaan elämänhallintaan sekä elämänlaadun paranemiseen.

 Diabeteksen päivittäinen hoito toteutuu diabetesta sairastavan omahoitona. Diabetesta sairastava tekee joka päivä lukuisan määrän erilaisia päätöksiä omassa hoidossaan. Tähän hän tarvitsee terveydenhuollosta tukea ja ohjausta.

Vaikka omahoitovälineiden käyttäminen koetaan tärkeäksi, on niiden jakamista tyypin 2 diabeetikoille vähennetty jo muutaman vuoden ajan, välittömiä säästöjä tavoittelemalla. Vedotaan siihen, että tablettilääkityksellä oleva tyypin 2 diabeetikko ei ole hypoglykemiakohtausten riskissä. Totta on se, että suurin osa käytössä olevista lääkkeistä ei altista hypoglykemioille. Mutta asiaa tulisi ajatella enemmänkin hyperglykemioiden kannalta. Ilman säännöllisiä mittauksia diabeetikko ei ollenkaan tiedä, miten erilaiset ruoat vaikuttavat hänen verensokeriarvoihin. Säännöllisellä mittaamisella hän voisi muokata ruokavaliotaan sellaiseen suuntaan mikä ei aiheuta piikkejä verensokeriarvoissa. Ja toisaalta, säännöllisellä mittaamisella huomattaisiin nopeammin diabeteksen huono hoitotasapaino ja asiaan voitaisiin reagoida. Tällä hetkellä huono hoitotasapaino selviää siinä kohtaa, kun diabeetikko käy noin kerran vuodessa verikokeissa. Koholla oleva HbA1c-veriarvo kertoo pitkään koholla olleista verensokereista. Tässä kohtaa diabeetikon lääkitystä lisätään. Tilanne on kuitenkin ollut jo pitkän aikaa huono korkeiden sokerien vuoksi ja lääkitystä lisäämällä sokeri vain piilotetaan muualle elimistöön, pois verenkierrosta.

Diabetesbarometri 2019 mukaan monella sairaanhoitopiirillä ja hoitoyksiköllä on kriteerejä esimerkiksi jatkuvan sensoroinnin myöntämiseksi, mutta käytännössä käytännöt vaihtelevat, eivätkä perustu Käypä hoito -suosituksen myöntämiskriteereihin. Useimmissa yksiköissä sensoreiden myöntäminen tai myöntämättä jättäminen tehdään pääasiassa lääkärin yksilöllisen arvion mukaan. Myöntämättä jättämisen perusteluina on käytetty mm. diabetesta sairastavan riittävän hyvää hoitotasapainoa; sitä, että diabeetikko ei hyötyisi sensorista; sensoroinnin kallista hintaa; jaettavissa olevien sensoreiden rajallista määrää ja asuinkunnan / hoitoyksikön käytänteitä olla myöntämättä sensoria. Tämä saa aikaan mm. maantieteellistä epätasa-arvoa sekä epätasa-arvon kokemuksia diabeetikoiden arkeen. (Diabetesliitto 2018)

 

 

Tyypin 2 diabeetikoiden saaman palvelun taso

Diabetesbarometri 2019 mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavat eivät koe saavansa palveluja aivan yhtä hyvin oman tarpeensa mukaan kuin tyypin 1 diabetesta sairastavat. Oman tarpeensa mukaan hoitajan vastaanotolle pääsee 63 %, lääkärin vastaanotolle 62 %, jalkojenhoitajan 20 % ja ravitsemusterapeutin 15 %. Psykologin vastaanotolle oman tarpeensa mukaan pääsee 8 % vastaajista, muihin mielen hyvinvoinnin palveluihin 10 %. Vastaanottojen saatavuudesta oli paljon epävarmuutta. 45 % tyypin 2 diabetesta sairastavista ei tiennyt, onko psykologin palveluja saatavilla, ja 48 % ei tiennyt onko muita mielen hyvinvoinnin palveluja saatavilla, Kolmasosa ei tiennyt, onko mahdollista päästä ravitsemusterapeutin tai jalkojenhoitajan vastaanotolle. Osa henkilöistä ei pääse ammattilaisten vastaanotolle, vaikka tarvitsisi. Näin vastasi 18 % jalkojenhoitajan vastaanoton, 10 % ravitsemusterapeutin vastaanoton ja 5 % psykologin vastaanoton osalta.

 

Diabeetikoiden kommentteja

 ”Hoito on omahoitoa. Kukaan ei kysele miten hoito toteutuu.”

 ”Diabeteslääkäri ja/tai diabeteshoitajan tapaamiset (ei koko sair.aikana ensimmäistäkään).”

 ”Tarvitsisin vertaistukea, neuvontaa ja elämäntapaohjausta, kokemuksia”.

 

Tyypin 2 diabetesta sairastavien terveydenhuollosta saama omahoidon tuki ei ole riittävää

39 % on sitä mieltä, että vastaanotoilla käsitellään oman arjen diabeteshoidon kannalta tärkeitä asioita ja 42 % kokee saavansa tarpeeksi tukea omahoitoonsa. 33 % tyypin 2 diabetesta sairastavista tapaa lääkärikäynneillä aina saman lääkärin ja 40 % aina saman hoitajan. Hoidon jatkuvuus huolestuttaa monia. Tyypin 2 diabetesta sairastavista kymmenet kertoivat, etteivät ole saaneet terveyskeskuksesta lainkaan aikaa lääkärille, joten he ovat siirtyneet käyttämään yksityisten diabeteslääkärien palveluja.

 ”Sairaanhoitajalle soitan, jos esim. aamuarvot korkeita. Hän kysyy lääkäriltä ja vastauksen saan parin viikon päästä.”

 ”Kakkoslaisena en ole vuosiin tavannut diabeteshoitajaa ja terveyskeskuksessamme ei enää sellaista olekaan. En ole koskaan tavannut diabeteslääkäriä. Aikaisempi omaterkkari ja -lääkärisysteemi on purettu. Ajanvaraus varaa ajan jollekin hoitajalle, lääkäriä saa toivoa, mutta kun lääkärivaihto on suurta ei hoitosuhdetta ole syntynyt.”

 ”Alkuohjaus olisi tärkeä, en saanut. 9kk sairastumisesta pääsen 30min hoitajan luo.”

 

 Tyypin 2 diabetesta sairastavia huolestuttaa myös oman hoitopaikan ammattilaisten diabetesosaaminen

”Kun diabetekseen erikoistunut hoitaja puuttuu, niin hoitajilla liian paljon eri asioita hoidettavaan. Olen huomannut, että tiedän joistakin diabetesasioista itse enemmän kuin hoitaja.”

 ”Ei säännöllistä seurantaa tk:sta, itse pidettävä huolta ja vaadittava vastaanotolle pääsyä. Tyypin 2 asiakkaat eivät pääse diabetekseen erikoistuneelle lääkärille, vain tavalliselle tk lääkärille, usein kielitaidottomalle. Viime vastaanoton lääkäri luetteli diabetes lääkkeet ja kysyi mitä sinä haluta.”

 

He kaipaisivat enemmän ravitsemuksen ohjausta…

 ”Kun yrittää keskustella esim. siitä miten ruokavaliolla voi pitää verensokeri koko ajan normaalina, niin vastaus on yleensä, että sitä ei suositella tai se on jopa vaarallista.”

 ”Pyydetään ruokapäiväkirjaa muttei koskaan katsota sitä. Olisihan aiheellista kertoa mikä on ruokailussa pielessä.”

 

ja myös henkistä tukea ja apua hoitoväsymykseen

 ”Diabeteshoitajani jäi eläkkeelle noin vuosi sitten. Nykyisen olen kerran tavannut. Minulla oli vuosi sitten aika rankka hoitoväsymys. Kerroin siitä, mutta minulle kerrottiin, että olen vain selkärangaton.”

 ”Henkisen tuen saanti, kannustaminen aika vähäistä.”

 

Tyypin 2 diabetesta sairastavia huolestuttavat ylipäätään diabeteksen kanssa pärjääminen ja diabetekseen liittyvät lisäsairaudet

 ”Lisäsairaudet ja tutkimattomat oireet. Ei ole varaa ostaa kalliita liuskoja sokeritasojen mittaukseen koko ajan. Ravitsemus myös huolettaa ja mahdolliset vitamiinien puutokset.”

 ”Toki tulevaisuus liitännäissairauksineen. Ja se miten jaksan hoitaa itseäni riittävän hyvin välttääkseni karikot tulevaisuudessa. -Miten ponnistelen eteenpäin, jos hoitoväsymys ottaa vallan. Ikuisuuskysymys: miten saan painoa alaspäin, se kun olisi niin tärkeää T2D:lle, miksi en pääse tavoittelemiini tavoitteisiin yrityksistä huolimatta.”

 ”Lisäsairaudet, joita on tulossa. Välillä tuntuu, että niillä uhkaillaan liikaa ja se aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.”

Myös lääkkeisiin ja palvelujen saatavuuteen liittyvät asiat huolestuttavat

”Miksi en saa takaisin entistä hyvin toimivaa lääkitystä. Kuulemma näissä lääkkeissä samat vaikuttavat aineet.”

 ”Löytyykö minulle sopiva lääke nyt, kun Metforemin lisäyksestä alkoi hankala suolentoiminta. Verensokeriarvot ovat uuden lääkkeen aikana nousemassa!”

 ”Lihavuus, lihominen, insuliinin vaikutukset, liittyen omaan painonhallinnan vaikeuteen, Lantuksen määrän noustessa järjettömäksi. Lääkärin haluttomuus uusiin lääkekokeiluihin ja niiden seurannan uupuminen.”

 ”Yleisestä terv. huollosta ei saa paljon apua. Nytkin olen painonhallintaryhmässä, jonka maksan itse.”

 ”Tyyppi 2 potilaana en koskaan ole päässyt diabetekseen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Ja nyt myös diabeteshoitajina ”rivisairaanhoitajat”, diabeteshoitajat vain ins potilaille.”

 ”Keikkalääkäreiden ja ulkomaalaisten lääkäreiden osaaminen ja kielen ymmärtäminen – jatkuvuus”

 

 Heitä huolestuttavat diabeteksen hoidossa myös taloudelliset kysymykset

 ”Lääkkeiden omavastuun kallistuminen huolettaa, ja lääkäri ja hoitaja käyntien kallistuminen. Diabetes-hoitajalla ja jalkahoitajalla käynti oli ennen maksutonta. Lääkkeiden omavastuu 50E/vuosi tuli myös lisänä. Kun ikää tulee sekin huolettaa, miten vanhempana pääsen lääkärille, hoitajalle ym. kun autoa ei ole käytettävissä vain polkupyörä.”

 ”Kun nämä kustannukset ja oma vastuu kohoaa jatkuvasti ei kohta pysty ostamaan lääkkeitä.”

 ”Tulevaisuus ja mahdolliset ongelmat sairauden edetessä. Myös lääkkeiden saatavuus tulevaisuudessa. Korvattavuus tulisi palauttaa ennalleen, nyt suuri osa eläkkeestä menee lääkkeisiin.”

 

Diabetesta sairastavien henkilöiden toiveet ovat hyvin samankaltaisia kuin edellisessä Diabetesbarometrissä. He toivovat mahdollisuutta päästä terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolle, saada hoidonohjausta ja tukea hoidossa jaksamiseen, päästä kertaamaan asioita ja saada käyttöönsä omahoidossa tarpeellisia hoitovälineitä ja oppia käyttämään näitä. Jo kaksi vuotta sitten vaikeus päästä vastaanotolle nousi esiin, mutta nyt korostuvat toiveet päästä vastaanotolle sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoiden osalta sekä toiveet saada hoitovälineitä. Näyttäisi siltä, että iso osa tyypin 2 diabetesta sairastavista ei saa minkäänlaisia verensokerin hoitovälineitä omahoitonsa tueksi. Myös diabeteksen taloudellinen taakka nousee vastauksissa selvästi esille. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kuntien taloustilanne on kiristynyt entisestään, joten nyt joillakin paikkakunnilla joudutaan tinkimään jo perusohjauksesta ja -hoidosta sekä onnistumisen seurannasta, mikä on kovin huolestuttavaa.

 

Terveydenhuollon ammattilaiset jakavat saman huolen

Terveydenhuollon ammattilaisten mielestä resurssit tarjota tukea omahoitoon tyypin 2 diabetesta sairastaville ovat varsin heikot. 33 % vastaajista kertoi, ettei psykologeja ole lainkaan ja 40 % sanoi, että resursseja on liian vähän. 27 % vastasi, ettei diabetekseen erikoistuneen lääkärin palveluja ole lainkaan ja 50 % sanoi, että niitä on liian vähän. Oikeastaan kaikkia muita resursseja on selvästi liian vähän, paitsi terveydenhoitajan / sairaanhoitajan, liikunnanohjauksen ammattilaisen / fysioterapeutin sekä sosiaalityön ammattilaisen.

 

Päättäjät eri linjoilla

Terveydenhuollon päättäjiltä kysyttiin resurssien riittävyydestä yleisellä tasolla, ei eritellysti eri diabetestyyppien osalta. Terveydenhuollon päättäjät näkevät resurssitilanteen selvästi parempana, kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Päättäjistä 41 % arvioi diabetekseen erikoistuneiden lääkä- rien resurssit sopiviksi. Myös muiden ammattilaisten resursseista heillä oli varsin positiivinen kuva. Psykologiresursseja 52 % päättäjistä arvioi liian vähäisiksi, mutta toisaalta 41 % heistä arvioi resursseja olevan sopivasti. Osa heistä arvioi diabeteshoitajaresursseja olevan jopa liikaa.

 

Suomen Diabetesliiton päätelmät

 Iso tarve olisi varhaiseen tunnistamiseen ja diabeetikoiden alkuohjaukseen sekä diabeetikoiden motivoituminen elintapamuutoksiin.

 ”Potilaan motivoiminen todelliseen elämäntapamuutokseen tulisi olla vaikuttavampaa.”

 Diabetesta sairastavat kaipaavat ennen kaikkea osaavaa ohjausta ja neuvontaa, mutta myös nykyistä yksilöllisempää hoitoa sekä uusia menetelmiä ja hoidon tehostamista. Diabeteksen lääkehoidot ja hoitoteknologiat kehittyvät ja hoidon välittömät kustannukset lisääntyvät.

Terveydenhuollon rajalliset vastaanottoresurssit eivät aina riitä tarpeellisten seurantakäyntien järjestämiseen, saati sitten aitoon kohtaamiseen ja ihmisten arjen huomioimiseen. Hoidon jatkuvuudessa on puutteita monessa hoitoyksikössä, etenkin lääkäreistä näyttäisi edelleen olevan vajausta. Monella paikkakunnalla etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavien lääkärille pääseminen on jo pidempään ollut riittämätöntä. Tänä vuonna huomattavan monet tyypin 2 diabeetikot kertoivat siirtyneensä käyttämään yksityislääkärin palveluita, koska julkisessa terveydenhuollossa he eivät ole saaneet lääkäripalveluita omahoitonsa tueksi lainkaan. Riittämättömät omahoidon tuen resurssit näkyvät käytännössä siinä, että hoitoon pääsy hankaloituu tai omahoitoon ei ole tarjolla tarpeenmukaisia välineitä tai tukea. Näistä seuraa vakava negatiivisuutta lisäävä kehä, jossa seurannan puutteessa diabeetikoiden hoitotulokset heikentyvät ja johtavat diabeteksen mukanaan tuomiin lisäsairauksiin, hoidon kokonaiskustannukset kasvavat ja potilaiden elämän laatu ja pituus vaarantuvat. Ehkäisevään ja ennakoivaan hoitoon ja seurantaan kannattaisi edelleen panostaa.

 Terveydenhuollon ammattilaisten diabetesosaaminen herättää Diabetesbarometrin tulosten mukaan huolta etenkin tyypin 1 diabetesta ja vaikeahoitoisten tyypin 2 diabetesta sairastavien keskuudessa. Tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, että suurin osa sen hoidosta tulee toteutua perusterveydenhuollossa. Koska lisärahoitusta julkiseen terveydenhuoltoon ei ole näkyvissä, on olemassa olevia resursseja kyettävä hyödyntämään tehokkaammin. Tämä voisi tarkoittaa palvelujen yksilöllisempää räätälöintiä omahoitovalmiuksien ja hoidon haastavuuden mukaan, etäpalvelujen hyödyntämistä, ryhmäohjauksen käyttöä sekä omahoidon edistämistä järjestöjen tarjoaman vertaistuen, kurssien ja sopeutumisvalmennuksen avulla. Diabetes muuttuu kalliiksi siinä vaiheessa, jos diabetes aiheuttaa lisäsairauksia tai henkilö joutuu sairaalahoitoon tai pitkäaikaisesti vuodeosastolle. Lisäsairauksia ehkäisevä ja ennakoiva ohjaus ja hoito eivät ole hoidon kokonaiskuvassa kalliita.

Lähteet:

Diabetesbarometri 2019, Suomen Diabetesliitto (www.diabetes.fi)

European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (www.efpia.eu)

European Diabetes Forum (www.eudf.org)

FinDM- hanke (www.thl.fi)

Vaste Oy (www.remissio.fi)