Huolestuttavia lukuja Diabetesbarometri 2019 julkaisussa

”Lääkärin vastaanotto vain joka toinen vuosi. Mielestäni tämä on liian harvoin. Liuskat otettu pois noin kaksi vuotta sitten. Tilanne vaikeuttaa omahoidon seurantaa ja motivointia. Mahdolliset liitännäissairaudet jäävät piiloon.” (Diabeetikon kommentti Diabetesbarometri 2019- julkaisusta)

Suomen Diabetesliitto on julkaissut arvokasta tietoa diabeteksen esiintyvyyteen, hoidon laatuun ja kustannuksiin liittyen Diabetesbarometri 2019 julkaisussa. Mielestäni liiton suhtautuminen vaikuttaa hyvin puolueettomalta. Julkaistu on se, mitä diabeetikot, terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät ovat kyselyissä vastanneet ja mitä Kelan tilastot kertovat.

Diabetesbarometrin 2019 luettuani voin karkeasti tiivistettynä sanoa, että tyypin 2 diabeetikoiden määrä Suomessa kasvaa, kustannukset lisääntyvät, diabeetikot eivät ole tyytyväisiä saamansa hoidon määrään eikä laatuun, ja myös hoitohenkilökunta pitää resursseja riittämättöminä. Ja valitettavasti, tyypin 2 diabeteksesta puhutaan edelleen etenevänä sairautena.

Olen ottanut useita tärkeitä osioita Diabetesbarometri 2019 julkaisusta sellaisenaan tähän tekstiin. Suorat lainaukset julkaisusta ovat kursivoidulla tekstillä.

Maailmanlaajuinen ongelma

Hyvät ihmiset, tilanne todella on näin huolestuttava ja laaja. Diabetesta sairastaa yli 400 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Jos diabetes olisi tarttuva tauti kuten koronavirus, olisimme kansainvälisessä hätätilassa. Miksi tilanne on toinen, vaikka kyseessä on näinkin yleinen, vakava sairaus, joka altistaa komplikaatioille, liitännäissairauksille ja lisää riskiä ennenaikaiseen kuolemaan? Ja ennen kaikkea, huonontaa potilaan elämänlaatua välittömästi.

 

Vasteen toimet

Olemme Vasteessa erittäin huolissamme Diabetesbarometrin kertomista luvuista ja kokemustemme perusteella allekirjoitamme ne kaikki. Hoidamme tällä hetkellä yksittäisiä henkilöitä kuluttajamarkkinoilla ja tiedämme, että asetamme suomalaiset diabeetikot eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole taloudellisia resursseja tulla meidän asiakkaaksemme. Teemme kuitenkin koko ajan paljon töitä ”kulisseissa” sen eteen, että voisimme tarjota mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuuden saavuttaa remissio tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistä taudin kehittyminen. Sen vuoksi haluamme löytää parhaan hoitokeinon ja kehittää parhaan hoitomallin sen ympärille. Visiomme onkin se, että hoitomallimme on laajasti tunnustettu ja vakiintunut yhdeksi työkaluksi perusterveydenhuoltoon ja tuottaa taloudellista hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään sekä laadukkaampaa ja onnellisempaa elämää diabetespotilaille ja riskiryhmään kuuluville. Meillä on halu avata keskusteluyhteys tiedeyhteisöjen, terveydenhuollon ammattilaisten ja median suuntaan sekä tehdä laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Olemme sitoutuneet tekemään kaikkemme näiden tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Olen mm. kirjoittanut useita sähköpostiviestejä vaikutusvaltaisille ja asioista päättäville henkilöille Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Alla kirjeeni terveyspalveluiden johtajille ympäri Suomen. Kirjeen jälkeen alkaa tiivistelmäni Diabetesbarometri 2019 julkaisusta.

Terveyspalveluiden johtajille lähetetty kirje 10.7.2020

Hei,
Olen Maiju Javanainen, toinen Vaste Oy:n perustajista. Hoidamme tyypin 2 diabeetikoita jatkuvan seurannan ja intensiivisen valmennuksen avulla etänä. Olemme 4 vuoden ajan kehittäneet hoitomalliamme ja keränneet anonymisoitua vaikutusdataa 2,5 vuoden ajan (n=68) hoitomallimme tehosta ja toimivuudesta erityisesti tyypin 2 diabetesta vastaan. Olemme myös toteuttaneet yhden tapaustutkimuksen hoitomallimme tehosta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä vuonna 2019. Tutkimuksen rahoitti Valtioneuvoston kanslia.

Vasteen hoitomallin vaikutusdata

Hoitomallimme avulla saavutetaan remissio (HbA1c- arvo viiterajoissa ilman lääkitystä) tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistään tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen metabolista oireyhtymää sairastavalla henkilöllä. Olemme ainut yritys Suomessa, joka tarjoaa tällaisen hoitomallin ja tulokset tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Voitte käydä tutustumassa koko ajan päivittyvään vaikutusdataamme verkkosivuillamme www.remissio.fi/tulokset

Olemme myös aloittaneet asiakaspalautteen keräämisen. Ensimmäiset tulokset näyttävät, että hoitomallimme jatkuva seuranta koetaan erittäin tärkeänä elämäntapamuutoksen onnistumisen kannalta ja että hoitomallimme ruokavaliolla ja ruokailurytmeillä on pysyvyyttä.

Covid-19 ja tyypin 2 diabetes

Lähestyn teitä terveyspalvelujen johtajia ja päätöksentekijöitä tärkeällä ja ajankohtaisella asialla. Olemme tilanteessa, missä koronavirus pandemian ensimmäisen aallon huippu on ohi. Valitettavasti toinen aalto on erittäin todennäköinen. Eri lähteistä voimme lukea miten kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen hoito sujui korona kevään aikana. Koko totuuden tiedämme vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta tällä hetkellä julkaistavista tiedoista voimme jo päätellä paljon.

EFPIA:n (European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) ja EUDF:n (European Diabetes Forum) järjestämässä webinaarissa 11.6.2020 todettiin, että koronapandemia on vaikeuttanut kaikissa Euroopan maissa hoitoon pääsyä sekä muuttanut kroonisten sairauksien seurantakäytäntöjä. Kaikkialla on jouduttu siirtymään ainakin osittain etäyhteydellä toimiviin vastaanottoihin joko puhelimitse tai videoyhteyksin. Professori Chantal Mathieu, puhui laadukkaan tiedon puolesta sekä hoitoon pääsyn ja etäyhteyksien kehittämisestä - myös koronan jälkeen. Kaikki webinaarin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että etäyhteyksiä tulee kehittää koronapandemian jälkeenkin osana hyvää, potilaan tarpeet kohtaavaa hoitoa. Diabetesbarometri 2019 ja FinDM-hankkeen selvitysten mukaan diabeetikot Suomessa eivät ole tyytyväisiä diabeteksen hoitoon ja sen tehoon. Diabeetikot haluavat nimenomaan yksilöllisempää ja tehokkaampaa hoitoa. Huomioitavaa on, että nämä tulokset ovat ajalta ennen koronaa. Tällä hetkellä tilanne on varmasti paljon huolestuttavampi.

Vasteen hoitomalli etähoidon edelläkävijänä

Vasteella on perusterveydenhuoltoon skaalautuva hoitomalli, joka vastaa juuri näihin kehittämiskohteisiin ja diabeetikoiden toiveisiin paremmasta ja tehokkaammasta hoidosta. Toisen korona-aallon tullessa Suomeen, on diabeetikoiden hoito ja seuranta turvattava. Se ei onnistu perinteisellä tavalla. 2020 kevät näytti meille pilkahduksen maailmasta, missä perinteinen terveydenhuolto sellaisenaan tuli tiensä päähän. Meidän tulisi nähdä tämä aika uuden alkuna. "Don`t waste a good crisis". Viime kevään tapahtumat antavat meille mahdollisuuden käynnistää toiminta terveydenhuollossamme terveemmältä pohjalta niin taloudellisesti kuin vaikutuksiltaankin.

Monet organisaatiot ovatkin käyttäneet tätä vaikeaa aikaa muutosten tekemiseen. Terveydenhuollon organisaatioidemme tulisi tehdä samoin. Terveydenhuollon tulisi sijoittaa, eikä pelkästään ajatella säästöjä. Etähoito (telemedicine) on tulevaisuutta ja siihen sijoittamalla nyt, selviämme koronaviruksen toisesta aallosta paremmin. Samalla saavutamme myös kustannussäästöjä ja pystymme tarjoamaan parempaa hoitoa kroonisissa sairauksissa.

Vasteen tavoitteet

Tarjoammekin nyt teille mahdollisuutta yhteistyöhön kanssamme. Haluamme antaa mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuuden saavuttaa remissio tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistä taudin kehittyminen. Visiomme onkin se, että hoitomallimme on laajasti tunnustettu ja vakiintunut yhdeksi työkaluksi perusterveydenhuoltoon ja tuottaa taloudellista hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään sekä hyvinvointia diabetespotilaille ja riskiryhmään kuuluville. Jos keskitymme aluksi pelkästään koronaviruksen toisesta aallosta selviytymiseen, tulisi tyypin 2 diabeetikoista tunnistaa ne suurimmassa riskissä olevat henkilöt, joilla tauti on huonoimmassa hoitotasapainossa ja panostaa erityisesti heidän hoitoonsa. Vasteen intensiivisellä hoitomallilla saavutamme erittäin nopeita tuloksia tärkeimmissä diabeteksen hoitotasapainosta kertovissa veriarvoissa. Jatkossa yhteistyö voisi siirtyä skaalautuvan hoitomallimme pilotointiin ja käyttöönottoon perusterveydenhuollossa.

Lopuksi

Kertoisin mielelläni lisää tulos- ja vaikuttavuusperusteisesta liiketoimintamallistamme, hoitomallistamme ja tieteestä sen taustalla. Haluan vielä korostaa tieteen roolia hoitomallissamme. Hoitomallimme kaikki osa-alueet perustuvat tieteeseen ja uusimpaan kansainväliseen tieteelliseen näyttöön. Olemme myös perehtyneet koronaviruksen ja tyypin 2 diabeteksen yhdessä muodostaviin riskeihin ja uhkatekijöihin. Seuraamme aktiivisesti kansainvälistä tieteellistä tutkimusta ja keskustelua tämän aiheen ympärillä. Sen vuoksi olemme huolestuneita ja haluamme auttaa.

Yhteydenottoanne odottaen,
Maiju ja Tuomas Javanainen

 

TIIVISTELMÄ DIABETESBAROMETRI 2019- JULKAISUSTA

 

Diabeteksen aiheuttamat kustannukset

Voidaan sanoa, että diabetes koskettaa meitä kaikkia. Diabetesbarometrin mukaan vuonna 2017 noin joka neljännellä suomalaisella miehellä ja naisella oli vähintään kohtalainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen 10 vuoden sisällä. Diabetes koskettaa meitä kaikkia myös kustannuksillaan.

Diabeteksen kustannukset vievät noin 10-15% terveydenhuollon kokonaismenoista.

Odotetut elinaikaiset T2D-liitännäiset yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Elintapainterventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla (Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto).  EFPIA:n (European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) ja EUDF:n (European Diabetes Forum) järjestämässä webinaarissa kesäkuussa 2020 puhuttiin, että jopa 75% diabeteksen aiheuttamista kustannuksista Euroopassa olisi estettävissä paremmalla hoidolla ja ennaltaehkäisyllä. Puhutaan siis erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta säästöpotentiaalista.

 

Hoidon taso ja alueelliset erot

Diabetesberometri 2019 mukaan riittävä omahoidon tuki ja omahoitovälineiden saatavuus ovat tehokkaimmat keinot vähentämään diabetekseen liittyvien lisäsairauksien ilmaantuvuutta sekä diabeetikoiden tarvitsemia ohjaus- ja seurantakäyntejä sekä vaikuttaa diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi näillä olisi suuri merkitys diabeetikoiden kokemaan elämänhallintaan sekä elämänlaadun paranemiseen.

 Diabeteksen päivittäinen hoito toteutuu diabetesta sairastavan omahoitona. Diabetesta sairastava tekee joka päivä lukuisan määrän erilaisia päätöksiä omassa hoidossaan. Tähän hän tarvitsee terveydenhuollosta tukea ja ohjausta.

Vaikka omahoitovälineiden käyttäminen koetaan tärkeäksi, on niiden jakamista tyypin 2 diabeetikoille vähennetty jo muutaman vuoden ajan, välittömiä säästöjä tavoittelemalla. Vedotaan siihen, että tablettilääkityksellä oleva tyypin 2 diabeetikko ei ole hypoglykemiakohtausten riskissä. Totta on se, että suurin osa käytössä olevista lääkkeistä ei altista hypoglykemioille. Mutta asiaa tulisi ajatella enemmänkin hyperglykemioiden kannalta. Ilman säännöllisiä mittauksia diabeetikko ei ollenkaan tiedä, miten erilaiset ruoat vaikuttavat hänen verensokeriarvoihin. Säännöllisellä mittaamisella hän voisi muokata ruokavaliotaan sellaiseen suuntaan mikä ei aiheuta piikkejä verensokeriarvoissa. Ja toisaalta, säännöllisellä mittaamisella huomattaisiin nopeammin diabeteksen huono hoitotasapaino ja asiaan voitaisiin reagoida. Tällä hetkellä huono hoitotasapaino selviää siinä kohtaa, kun diabeetikko käy noin kerran vuodessa verikokeissa. Koholla oleva HbA1c-veriarvo kertoo pitkään koholla olleista verensokereista. Tässä kohtaa diabeetikon lääkitystä lisätään. Tilanne on kuitenkin ollut jo pitkän aikaa huono korkeiden sokerien vuoksi ja lääkitystä lisäämällä sokeri vain piilotetaan muualle elimistöön, pois verenkierrosta.

Diabetesbarometri 2019 mukaan monella sairaanhoitopiirillä ja hoitoyksiköllä on kriteerejä esimerkiksi jatkuvan sensoroinnin myöntämiseksi, mutta käytännössä käytännöt vaihtelevat, eivätkä perustu Käypä hoito -suosituksen myöntämiskriteereihin. Useimmissa yksiköissä sensoreiden myöntäminen tai myöntämättä jättäminen tehdään pääasiassa lääkärin yksilöllisen arvion mukaan. Myöntämättä jättämisen perusteluina on käytetty mm. diabetesta sairastavan riittävän hyvää hoitotasapainoa; sitä, että diabeetikko ei hyötyisi sensorista; sensoroinnin kallista hintaa; jaettavissa olevien sensoreiden rajallista määrää ja asuinkunnan / hoitoyksikön käytänteitä olla myöntämättä sensoria. Tämä saa aikaan mm. maantieteellistä epätasa-arvoa sekä epätasa-arvon kokemuksia diabeetikoiden arkeen. (Diabetesliitto 2018)

 

 

Tyypin 2 diabeetikoiden saaman palvelun taso

Diabetesbarometri 2019 mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavat eivät koe saavansa palveluja aivan yhtä hyvin oman tarpeensa mukaan kuin tyypin 1 diabetesta sairastavat. Oman tarpeensa mukaan hoitajan vastaanotolle pääsee 63 %, lääkärin vastaanotolle 62 %, jalkojenhoitajan 20 % ja ravitsemusterapeutin 15 %. Psykologin vastaanotolle oman tarpeensa mukaan pääsee 8 % vastaajista, muihin mielen hyvinvoinnin palveluihin 10 %. Vastaanottojen saatavuudesta oli paljon epävarmuutta. 45 % tyypin 2 diabetesta sairastavista ei tiennyt, onko psykologin palveluja saatavilla, ja 48 % ei tiennyt onko muita mielen hyvinvoinnin palveluja saatavilla, Kolmasosa ei tiennyt, onko mahdollista päästä ravitsemusterapeutin tai jalkojenhoitajan vastaanotolle. Osa henkilöistä ei pääse ammattilaisten vastaanotolle, vaikka tarvitsisi. Näin vastasi 18 % jalkojenhoitajan vastaanoton, 10 % ravitsemusterapeutin vastaanoton ja 5 % psykologin vastaanoton osalta.

 

Diabeetikoiden kommentteja

 ”Hoito on omahoitoa. Kukaan ei kysele miten hoito toteutuu.”

 ”Diabeteslääkäri ja/tai diabeteshoitajan tapaamiset (ei koko sair.aikana ensimmäistäkään).”

 ”Tarvitsisin vertaistukea, neuvontaa ja elämäntapaohjausta, kokemuksia”.

 

Tyypin 2 diabetesta sairastavien terveydenhuollosta saama omahoidon tuki ei ole riittävää

39 % on sitä mieltä, että vastaanotoilla käsitellään oman arjen diabeteshoidon kannalta tärkeitä asioita ja 42 % kokee saavansa tarpeeksi tukea omahoitoonsa. 33 % tyypin 2 diabetesta sairastavista tapaa lääkärikäynneillä aina saman lääkärin ja 40 % aina saman hoitajan. Hoidon jatkuvuus huolestuttaa monia. Tyypin 2 diabetesta sairastavista kymmenet kertoivat, etteivät ole saaneet terveyskeskuksesta lainkaan aikaa lääkärille, joten he ovat siirtyneet käyttämään yksityisten diabeteslääkärien palveluja.

 ”Sairaanhoitajalle soitan, jos esim. aamuarvot korkeita. Hän kysyy lääkäriltä ja vastauksen saan parin viikon päästä.”

 ”Kakkoslaisena en ole vuosiin tavannut diabeteshoitajaa ja terveyskeskuksessamme ei enää sellaista olekaan. En ole koskaan tavannut diabeteslääkäriä. Aikaisempi omaterkkari ja -lääkärisysteemi on purettu. Ajanvaraus varaa ajan jollekin hoitajalle, lääkäriä saa toivoa, mutta kun lääkärivaihto on suurta ei hoitosuhdetta ole syntynyt.”

 ”Alkuohjaus olisi tärkeä, en saanut. 9kk sairastumisesta pääsen 30min hoitajan luo.”

 

 Tyypin 2 diabetesta sairastavia huolestuttaa myös oman hoitopaikan ammattilaisten diabetesosaaminen

”Kun diabetekseen erikoistunut hoitaja puuttuu, niin hoitajilla liian paljon eri asioita hoidettavaan. Olen huomannut, että tiedän joistakin diabetesasioista itse enemmän kuin hoitaja.”

 ”Ei säännöllistä seurantaa tk:sta, itse pidettävä huolta ja vaadittava vastaanotolle pääsyä. Tyypin 2 asiakkaat eivät pääse diabetekseen erikoistuneelle lääkärille, vain tavalliselle tk lääkärille, usein kielitaidottomalle. Viime vastaanoton lääkäri luetteli diabetes lääkkeet ja kysyi mitä sinä haluta.”

 

He kaipaisivat enemmän ravitsemuksen ohjausta…

 ”Kun yrittää keskustella esim. siitä miten ruokavaliolla voi pitää verensokeri koko ajan normaalina, niin vastaus on yleensä, että sitä ei suositella tai se on jopa vaarallista.”

 ”Pyydetään ruokapäiväkirjaa muttei koskaan katsota sitä. Olisihan aiheellista kertoa mikä on ruokailussa pielessä.”

 

ja myös henkistä tukea ja apua hoitoväsymykseen

 ”Diabeteshoitajani jäi eläkkeelle noin vuosi sitten. Nykyisen olen kerran tavannut. Minulla oli vuosi sitten aika rankka hoitoväsymys. Kerroin siitä, mutta minulle kerrottiin, että olen vain selkärangaton.”

 ”Henkisen tuen saanti, kannustaminen aika vähäistä.”

 

Tyypin 2 diabetesta sairastavia huolestuttavat ylipäätään diabeteksen kanssa pärjääminen ja diabetekseen liittyvät lisäsairaudet

 ”Lisäsairaudet ja tutkimattomat oireet. Ei ole varaa ostaa kalliita liuskoja sokeritasojen mittaukseen koko ajan. Ravitsemus myös huolettaa ja mahdolliset vitamiinien puutokset.”

 ”Toki tulevaisuus liitännäissairauksineen. Ja se miten jaksan hoitaa itseäni riittävän hyvin välttääkseni karikot tulevaisuudessa. -Miten ponnistelen eteenpäin, jos hoitoväsymys ottaa vallan. Ikuisuuskysymys: miten saan painoa alaspäin, se kun olisi niin tärkeää T2D:lle, miksi en pääse tavoittelemiini tavoitteisiin yrityksistä huolimatta.”

 ”Lisäsairaudet, joita on tulossa. Välillä tuntuu, että niillä uhkaillaan liikaa ja se aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.”

Myös lääkkeisiin ja palvelujen saatavuuteen liittyvät asiat huolestuttavat

”Miksi en saa takaisin entistä hyvin toimivaa lääkitystä. Kuulemma näissä lääkkeissä samat vaikuttavat aineet.”

 ”Löytyykö minulle sopiva lääke nyt, kun Metforemin lisäyksestä alkoi hankala suolentoiminta. Verensokeriarvot ovat uuden lääkkeen aikana nousemassa!”

 ”Lihavuus, lihominen, insuliinin vaikutukset, liittyen omaan painonhallinnan vaikeuteen, Lantuksen määrän noustessa järjettömäksi. Lääkärin haluttomuus uusiin lääkekokeiluihin ja niiden seurannan uupuminen.”

 ”Yleisestä terv. huollosta ei saa paljon apua. Nytkin olen painonhallintaryhmässä, jonka maksan itse.”

 ”Tyyppi 2 potilaana en koskaan ole päässyt diabetekseen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Ja nyt myös diabeteshoitajina "rivisairaanhoitajat", diabeteshoitajat vain ins potilaille.”

 ”Keikkalääkäreiden ja ulkomaalaisten lääkäreiden osaaminen ja kielen ymmärtäminen – jatkuvuus”

 

 Heitä huolestuttavat diabeteksen hoidossa myös taloudelliset kysymykset

 "Lääkkeiden omavastuun kallistuminen huolettaa, ja lääkäri ja hoitaja käyntien kallistuminen. Diabetes-hoitajalla ja jalkahoitajalla käynti oli ennen maksutonta. Lääkkeiden omavastuu 50E/vuosi tuli myös lisänä. Kun ikää tulee sekin huolettaa, miten vanhempana pääsen lääkärille, hoitajalle ym. kun autoa ei ole käytettävissä vain polkupyörä."

 ”Kun nämä kustannukset ja oma vastuu kohoaa jatkuvasti ei kohta pysty ostamaan lääkkeitä.”

 "Tulevaisuus ja mahdolliset ongelmat sairauden edetessä. Myös lääkkeiden saatavuus tulevaisuudessa. Korvattavuus tulisi palauttaa ennalleen, nyt suuri osa eläkkeestä menee lääkkeisiin."

 

Diabetesta sairastavien henkilöiden toiveet ovat hyvin samankaltaisia kuin edellisessä Diabetesbarometrissä. He toivovat mahdollisuutta päästä terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolle, saada hoidonohjausta ja tukea hoidossa jaksamiseen, päästä kertaamaan asioita ja saada käyttöönsä omahoidossa tarpeellisia hoitovälineitä ja oppia käyttämään näitä. Jo kaksi vuotta sitten vaikeus päästä vastaanotolle nousi esiin, mutta nyt korostuvat toiveet päästä vastaanotolle sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoiden osalta sekä toiveet saada hoitovälineitä. Näyttäisi siltä, että iso osa tyypin 2 diabetesta sairastavista ei saa minkäänlaisia verensokerin hoitovälineitä omahoitonsa tueksi. Myös diabeteksen taloudellinen taakka nousee vastauksissa selvästi esille. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kuntien taloustilanne on kiristynyt entisestään, joten nyt joillakin paikkakunnilla joudutaan tinkimään jo perusohjauksesta ja -hoidosta sekä onnistumisen seurannasta, mikä on kovin huolestuttavaa.

 

Terveydenhuollon ammattilaiset jakavat saman huolen

Terveydenhuollon ammattilaisten mielestä resurssit tarjota tukea omahoitoon tyypin 2 diabetesta sairastaville ovat varsin heikot. 33 % vastaajista kertoi, ettei psykologeja ole lainkaan ja 40 % sanoi, että resursseja on liian vähän. 27 % vastasi, ettei diabetekseen erikoistuneen lääkärin palveluja ole lainkaan ja 50 % sanoi, että niitä on liian vähän. Oikeastaan kaikkia muita resursseja on selvästi liian vähän, paitsi terveydenhoitajan / sairaanhoitajan, liikunnanohjauksen ammattilaisen / fysioterapeutin sekä sosiaalityön ammattilaisen.

 

Päättäjät eri linjoilla

Terveydenhuollon päättäjiltä kysyttiin resurssien riittävyydestä yleisellä tasolla, ei eritellysti eri diabetestyyppien osalta. Terveydenhuollon päättäjät näkevät resurssitilanteen selvästi parempana, kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Päättäjistä 41 % arvioi diabetekseen erikoistuneiden lääkä- rien resurssit sopiviksi. Myös muiden ammattilaisten resursseista heillä oli varsin positiivinen kuva. Psykologiresursseja 52 % päättäjistä arvioi liian vähäisiksi, mutta toisaalta 41 % heistä arvioi resursseja olevan sopivasti. Osa heistä arvioi diabeteshoitajaresursseja olevan jopa liikaa.

 

Suomen Diabetesliiton päätelmät

 Iso tarve olisi varhaiseen tunnistamiseen ja diabeetikoiden alkuohjaukseen sekä diabeetikoiden motivoituminen elintapamuutoksiin.

 ”Potilaan motivoiminen todelliseen elämäntapamuutokseen tulisi olla vaikuttavampaa.”

 Diabetesta sairastavat kaipaavat ennen kaikkea osaavaa ohjausta ja neuvontaa, mutta myös nykyistä yksilöllisempää hoitoa sekä uusia menetelmiä ja hoidon tehostamista. Diabeteksen lääkehoidot ja hoitoteknologiat kehittyvät ja hoidon välittömät kustannukset lisääntyvät.

Terveydenhuollon rajalliset vastaanottoresurssit eivät aina riitä tarpeellisten seurantakäyntien järjestämiseen, saati sitten aitoon kohtaamiseen ja ihmisten arjen huomioimiseen. Hoidon jatkuvuudessa on puutteita monessa hoitoyksikössä, etenkin lääkäreistä näyttäisi edelleen olevan vajausta. Monella paikkakunnalla etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavien lääkärille pääseminen on jo pidempään ollut riittämätöntä. Tänä vuonna huomattavan monet tyypin 2 diabeetikot kertoivat siirtyneensä käyttämään yksityislääkärin palveluita, koska julkisessa terveydenhuollossa he eivät ole saaneet lääkäripalveluita omahoitonsa tueksi lainkaan. Riittämättömät omahoidon tuen resurssit näkyvät käytännössä siinä, että hoitoon pääsy hankaloituu tai omahoitoon ei ole tarjolla tarpeenmukaisia välineitä tai tukea. Näistä seuraa vakava negatiivisuutta lisäävä kehä, jossa seurannan puutteessa diabeetikoiden hoitotulokset heikentyvät ja johtavat diabeteksen mukanaan tuomiin lisäsairauksiin, hoidon kokonaiskustannukset kasvavat ja potilaiden elämän laatu ja pituus vaarantuvat. Ehkäisevään ja ennakoivaan hoitoon ja seurantaan kannattaisi edelleen panostaa.

 Terveydenhuollon ammattilaisten diabetesosaaminen herättää Diabetesbarometrin tulosten mukaan huolta etenkin tyypin 1 diabetesta ja vaikeahoitoisten tyypin 2 diabetesta sairastavien keskuudessa. Tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, että suurin osa sen hoidosta tulee toteutua perusterveydenhuollossa. Koska lisärahoitusta julkiseen terveydenhuoltoon ei ole näkyvissä, on olemassa olevia resursseja kyettävä hyödyntämään tehokkaammin. Tämä voisi tarkoittaa palvelujen yksilöllisempää räätälöintiä omahoitovalmiuksien ja hoidon haastavuuden mukaan, etäpalvelujen hyödyntämistä, ryhmäohjauksen käyttöä sekä omahoidon edistämistä järjestöjen tarjoaman vertaistuen, kurssien ja sopeutumisvalmennuksen avulla. Diabetes muuttuu kalliiksi siinä vaiheessa, jos diabetes aiheuttaa lisäsairauksia tai henkilö joutuu sairaalahoitoon tai pitkäaikaisesti vuodeosastolle. Lisäsairauksia ehkäisevä ja ennakoiva ohjaus ja hoito eivät ole hoidon kokonaiskuvassa kalliita.

Lähteet:

Diabetesbarometri 2019, Suomen Diabetesliitto (www.diabetes.fi)

European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (www.efpia.eu)

European Diabetes Forum (www.eudf.org)

FinDM- hanke (www.thl.fi)

Vaste Oy (www.remissio.fi)

 

 

 

 

 


Solut täyttyvät glukoosista - Insuliiniresistenssin biokemia

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva). Mikä biokemiallinen mekanismi johtaa tähän tilanteeseen? Kuinka solun sisäinen glukoosin määrä estää uuden glukoosin pääsyn solun sisään? Vastaus löytyy sitruunahappokierrosta eli Krebsin sykilstä.

Sattar N, Gill J. (2014) Type 2 diabetes as a disease of ectopic fat? BMC Med. 12: 123.

Sitruunahappokierto (varoitus sisältää biokemiaa)

Ravintomme sisältää pääosin kolmea eri makroravinnetta – hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa. Proteiinia voidaan myös muuttaa soluenergiaksi mutta pääosin proteiinit pilkkoutuvat aminohapoiksi, joita käytetään uusien proteiinien rakennuspalikoina. On olemassa myös välttämättömiä rasvahappoja mutta pääosin ravinnosta saatavat rasvahapot ja hiilihydraattien glukoosi käytetään energianlähteenä. Kuinka elimistömme muuttaa ravinnon soluenergiaksi eli ATP:ksi (adenosiinitrifosfaatti)?

Sitruunahappokierto tapahtuu soluorganellissa nimeltään mitokondrio. Glukoosi pilkkoutuu glykolyysi nimisen reaktion avulla pyruvaatiksi. Anaerobisessa tilanteessa, kun happea ei ole läsnä pyruvaatti muutetaan energiaksi ja lopputuotteena syntyy maitohappoa. Normaalissa tilanteessa happea on kuitenkin läsnä ja puhutaan aerobisesta soluhengityksestä. Tässä tilanteessa pyruvaatti hapettuu asetyylikoentsyymi A:ksi, joka siirtyy sitruunahappoketjuun muodostaen NADH:ta ja FADH2:ta, jotka ovat välttämättömiä elektroninsiirtäjä molekyylejä oksidatiivisessa fosforylaatiossa.

Jokainen kierros sitruunahappokierrossa tuottaa lähtöainetta nimeltä oksaloasetaatti. Oksaloasetaattia tarvitaan pitämään sitruunahappokierto jatkuvasti toiminnassa. Jokainen Asetyyli CoA tuottaa kaksi hiiltä, jotka konvertoituvat hiilidioksidiksi. Prosessi tuottaa 3 NADH:ta ja 1 FADH2:n yhdessä yhden ATP:n kanssa. Suoraan sitruunahappokierto ei tuota paljoakaan ATP:ta mutta kun reaktio jatkuu mitokondrion sisäkalvolle oksidatiiviseen fosforylaatioon, yhdestä glukoosista muodostuu noin 36 ATP:ta. Oksidatiivisen fosforylaation elektroninsiirtoketjussa tarvitaan elektroninsiirtäjä molekyylejä NADH- ja FADH2:ta.

Yleisesti aminohappoja ei käytetä ATP:n tuottoon. Kuitenkin joissain tapauksissa aminohappoja saattaa kertyä liikaa, jolloin aminohapon aminoryhmä (NH3) irroitetaan jäännöstuotteena ja syntyy ammoniumioni NH4+ joka erittyy virtsaan. Eri aminohapot astuvat sitruunahappokiertoon eri ”kohdista”. Esimerkiksi glutamaatti aminohappo tulee sykliin sisään alfa ketoglutaraattina.

Rasvat pilkkoutuvat glyseroliksi ja rasvahappoketjuiksi. Beta-oksidaatio reaktio pilkkoo rasvahappomolekyylit mitokondriossa muodostaen asetyyli-CoA:ta, joka siirtyy sitruunahappokiertoon.

 

Liikaa ATP:tä

Solun sisällä on juuri sen verran ATP:ta kun sen varasto antaa myöten. Kun varastot täyttyvät se ei ota enää glukoosia sisään. Solu säätelee ATP:n määrää negatiivisen takaisinkytkentä mekanismin avulla. Kun ATP:tä on liikaa se hidastaa koko kemiallista prosessia. Tällaisessa tilanteessa ATP inhiboi glykolyysia, pyruvaatin oksidaatiota sekä sitä kautta koko sitruunahappokiertoa. Suoranaisesti ATP ja sitraatti estävät fosfofruktokinaasi- entsyymin toimintaa, joka pysäyttää glykolyysin ja estää glukoosin konvertoitumasta pyruvaatiksi. ATP myös hidastaa pyruvaatti dehydrogenaasi entsyymin toimintaa, jolloin pyruvaatti ei pysty konvertoitumaan asetyyli CoA:ksi.

Khan Academy: Regulation of cellular respiration

Tämä ainutlaatuinen mekanismi varmistaa, että ATP:tä tuotetaan vain sen verran kuin on tarpeellista mutta ei koskaan liikaa. Homeostaasi toimii mutta mitä sitten, jos me vain jatkamme glukoosin tuomista systeemiin (huono elämäntyyli, koko ajan syöminen jne…) huolimatta siitä, että negatiivinen takaisinkytkentä on päällä, eikä ole tarvetta tuottaa lisää ATP:tä?

Kun glukoosin pitoisuus soluissa ja solun ulkopuolella on suuri (huono elämäntyyli), glukoosin otto soluihin on vähentynyt. Tarvitaan enemmän ja enemmän insuliinia siirtämään suurentunutta glukoosi taakkaa solun ulkopuolelta solun sisälle. Tämä hyperinsulinemia tila johtaa insuliiniresistenssiin. Liiallinen glukoosin määrä johtaa liialliseen insuliinin määrään.

Periaatteessa mikä tahansa makroravinne voi aiheuttaa tämän ”ylivuototilan”, mutta proteiinien (PPY) ja rasvojen (CCK) kylläisyysmekanismit varmistavat, että näin pääsee käymään vain liiallisella hiilihydraattien kulutuksella.

 

Lähteet:

Smith G., et al. (2020) Insulin resistance drives hepatic de novo lipogenesis in nonalcoholic fatty liver disease. J Clin Invest 130(3):1453-1460.


Veren glukoosipitoisuuden ja vasta todetun diabeteksen vaikutus vakavaan lopputulokseen COVID-19 sairaudessa

Veren glukoosipitoisuudella on suuri merkitys COVID-19:ssa, vaikka sinulla ei olisi edes diabetesta.

Wu J, Huang J, Zhu G, et al. (2020) Elevation of blood glucose level predicts worse outcomes in hospiltalized patiens with COVID-19: a retrospective cohort study. BMJ Open Diap Res Care 2020.

Tutkimukseen oli kerätty kuuden Wuhanin alueen sairaalan data välillä 26.12.2019 – 15.3.2020 (otanta: n=2289). Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää veren glukoosipitoisuuden vaikutusta kriittiseen COVID-19 sairauteen. Tutkimuksessa käytettiin Cox:n hazard (vaarafunktio) mallia verensokerin mallinukseen. Herkkyys analyysin tarkoitus oli arvioida verensokeritasojen yhteyttä kriittisiin ja kuolemaan johtaneisiin tapauksiin COVID-19 sairaudessa.

Päätelmät:

Tutkimus osoitti, että kohonnutta veren glukoosipitoisuutta voidaan pitää itsenäisenä riskitekijänä saada kriittistä muotoa oleva COVID-19 ja mitä korkeampi glukoosipitoisuus oli, sitä pahempi lopputulema COVID-19 sairaudessa oli.

 

 

Li H, et al. (2020) Newly diagnosed diabetes is associated with a higher risk of mortality than known diabetes in hospitalized patients with COVID-19. Diabetes, Obesity and Metabolism.

Tutkimuksessa seurattiin n=453 aikuista potilasta, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon Wuhan Union sairaalassa välillä 22.1.2020–17.3.2020. Potilaat olivat jaoteltu neljään eri kategoriaan terveystietojen perusteella: 1.normaali veren glukoositasot, 2.hyperglykemia (paastoglukoosi 5.6-6.9 mmol/L ja/tai HbA1c 5.7-6.4%), 3.vasta diagnosoitu diabetes (paastoglukoosi yli 7 mmol/L tai HbA1c yli 6.5%) ja 4.diabetekseen. Kaikilta tutkittavilta saatiin selville COVID-19 sairauden lopputulos, joka on tärkeää arvioidessa tutkimuksen luotettavuutta. Cox:n hazard metodia käytettiin kokonaiskuolleisuuden arviointiin.

 

  • Koehenkilöt, joilla oli vastikään todettu diabetes, oli korkeimmat keskiarvolliset nousut, C-reaktiivisessa proteiinissa (tulehdusmarkkeri), valkosolujen määrässä, erytrosyyttien sedimentaatiossa, fibrinogeenissa ja paastoglukoosissa verrattuna normaali- ja hyperglykemia tason koehenkilöihin.
  • Koehenkilöillä, joilla oli vastikään todettu diabetes ja henkilöillä, joilla on ollut diabetes kauemmin, saivat todennäköisemmin COVID sairauteen liittyviä komplikaatioita kuten ARDS (äkillisesti ilmaantuva keuhkojen vaurio), akuutti munuaisvaurio, shokki, hypoalbuminemia, kriittistä muotoa oleva COVID-19 verrattuna kohenkilöihin, joilla oli normaali tai hyperglykeemiset sokeritasot.

Lähteet:

Li H, et al. (2020) Newly diagnosed diabetes is associated with a higher risk of mortality than known diabetes in hospitalized patients with COVID-19. Diabetes Obes Metab. May 29: 10.1111.

Wu J, et al. (2020) Elevation of blood glucose level predicts worse outcomes in hospitalized patients with Covid-19: a retrospective cohort study. BMJ Open Diabetes Res Care. 8(1).


Oletko todella sitä mitä syöt?

Usein syytetään, että runsas rasvainen ruoka lisää seerumin tyydyttyneen rasvan määrää. Tieteellinen näyttö kuitenkin osoittaa, että nimenomaan hiilihydraattien kulutus johtaa tyydyttyneen rasvan lisääntymiseen seerumissa. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää.

Hiilihydraattien liikakulutus johtaa suurentuneeseen rasvahappopitoisuuten plasmassa ja sisäelinrasvan kertymiseen

(Volk et al. 2014) tutkimuksessa todettiin, että hiilihydraatti määrän lisääminen ja rasvan vähentäminen ruokavaliossa johti plasman kohonneisiin palmitoleiinihappojen (sisäsyntyinen rasvahappo, joka syntyy DNL- reaktiossa C16:1) kasvuun, joka on metabolisista sairauksista/sisäelinrasvasta kertova biomarkkeri. Kahdessa muussa tutkimuksessa (Forsythe et al. 2007) ja (Hyde et al. 2019) osoitettiin vähähiilihydraattisen ja korkea rasvaisen ruokavalion vähentävän tyydyttyneen rasvan määrää verenkierrossa sekä peruuttavan metabolisen oireyhtymän ilman merkittävää painonpudotusta.

Tieteellinen kirjallisuus osoittaa, että liiallinen palmitoleiinihappo (sisäsyntyisen rasvan määrä plasmassa) verenkierrossa johtuu hiilihydraattien liiallisesta kulutuksesta ja on vahvassa yhteydessä tulevaisuudessa metabolisen oireyhtymän syntymiseen. Eräässä tutkimuksessa todettiin että lisääntynyt palmitoleiinihapon määrä verenkierrossa 50 vuotiaana on vahvassa yhteydessä kohonneeseen herkkään C-reaktiiviseen proteiiniin (tulehduksen merkkiarvo) 20 vuotta myöhemmin (Petersson et al. 2008).

Plasman palmitoleiinihappo on itsenäinen biomarkkeri, joka kertoo triglyseridemiasta (triglyseridien liiallinen määrä veressä) ja sisäelinrasvan määrästä (Paillard et al. 2008).

Hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio lisää tyydyttyneen rasvan oksidaatiota, vähentää rasvan kertymistä, pienentää tyydyttyneen rasvan määrää verenkierrosta sekä lisää insuliinin sensitiivisyyttä, kun taas hiilihydraattien liikakulutus johtaa lisääntyneeseen rasvan varastointiin ihon alle ja sisäelimiin, lisääntyneeseen tyydyttyneen rasvan synteesiin plasmassa, lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin ja dyslipidemiaan.

 

Yhteenveto

 

  • Korkea tyydyttyneen rasvan kulutus kanamunien, täysrasvaisten maitotuotteiden, rasvaisen pihvin tai muiden lihojen muodossa ei lisää tyydyttyneen rasvan määrää verenkierrossa, kun noudatetaan vähähiilihydraattista ruokavaliota.
  • Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ruokavaliosta, johtaa automaattisesti hiilihydraattien lisäämiseen ruokavalioon. Tämä on yhteydessä lisääntyneeseen palmitoleiinihapon ja tyydyttyneen rasvan määrään plasmassa, joka kertoo hiilihydraattien heikentyneestä metaboliasta.
  • Nämä päätelmät johtaa siihen, että korkea hiilihydraattien kulutus johtaa lisääntyneeseen plasman tyydyttyneen rasvan määrään, joka on suuri riskitekijä metabolisen oireyhtymän sairauksissa kuten sydän- ja verisuonitaudeissa ja diabeteksessa.

 

Lähteet

  1. Volk BM et al. (2014) Effects of Step-Wise Increases in Dietary Carbohydrate on Circulating Saturated Fatty Acids an Palmitoleic Acid in Adults with Metabolic Syndrome. PLoS ONE 9(11):e113605.
  2. Forsythe CE, et al. (2008) Comprasion of low fat and low carbohydrate diets on circulating fatty acid composition and markers of inflammation. Lipids. 43(1):65-77.
  3. Hyde PN, et al. (2019) Dietary carbohydrate restriction improves metabolic syndrome independent of weight loss. JCl Insight. 4(12): e128308.
  4. Petersson H, et al. (2008) Serum Fatty Acid Composition and Indices of steroyl-CoA Desaturase Activity Are Associated With Systemic inflammation: Longitudinal Analyses in Midlle-Agen Men. Br J Nutr. Jun;99(6):1186-9.
  5. Paillard F, et al. (2008) Plasma palmitoleic acid, aproduct of stearoyl-CoA desaturase activity, is an independent marker of triglyceridemia and abdominal adiposity. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 18(6):436-440.

 


Anne päätti taistella tyypin 2 diabetesta vastaan ja voitti taistelun

Anne 3 kuukautta Vasteella

 

Vuosi 2016 jäi mieleen ikuisesti. Sain silloin tyypin 2 diabetes diagnoosin ja syöpä diagnoosin. Se oli kuin märkä rätti päin näköä. Elämä ei mennyt niin kuin olin ajatellut. ”Enhän minä voi sairastua !!” Olin tuolloin 42 vuotias yrittäjä, joka oli aina ajatellut kaikkia muita kuin itseään vuosien varrella. Olin tuohon aikaan jo sairastanut useita vuosia verenpainetautia. Ajattelin, että se johtuu perintötekijöistä, koska suvussani on verenpainetautia.

Elämäni meni ns. kirjallisesti uusiksi hetkessä. Aloin ensimmäistä kertaa miettimään omaa itseäni ja terveyttäni. Aloitin pikkuhiljaa elämäntapamuutokseni. Opettelin syömään terveellisesti ja liikkumaan enemmän mutta se ei toiminut riittävästi kohdallani jotain puuttui. Samoihin aikoihin ystäväni kertoi Vasteen valmennuksesta, jossa oli saanut huikeita tuloksia ja parantumista.

Otin yhteyttä Vasteeseen ja minulla kävit tuuri, kun pääsin heidän testiryhmäänsä. Jo kahden viikon tulokset olivat huikeita. Hyvä ja energinen olo valtasi kehon ja pääsin eroon diabetes- ja verenpainelääkityksistä. Ruokavalio ja ruokailurytmit muuttuivat totaalisesti ja oli aika opetella syömään hiilihydraattirajoitteisesti. Olen löytänyt uuden innon ruoanlaittoon ja on ihana kokeilla uusia ruokaohjeita. Vähähiilihydraattinen ruoka on todella herkullista ja monipuolista.

 

Parasta tässä on se, ettei tarvitse olla yksin, vaan Vasteen Tuomas seuraa arvojani monta kertaa päivässä ja mitä ikinä tuleekin mieleen kysyä, niin saan vastauksen häneltä nopeasti.

 

Koronavirus toi yrittäjän elämään stressin ja verenpaineen nousun. Ilman Tuomaksen henkistä tukea ja ohjeita olisin varmasti lyönyt hanskat tiskiin. Nyt käyn säännöllisesti kävelyllä ja yritän pitää arjen rutiinit säännöllisinä. Näin olen saanut jälleen stressiä hallintaan ja verenpaine näyttää laskevan hiljalleen. Tästä on hyvä jatkaa matkaa valmennuksessa eteenpäin.

    -Sain uuden ja terveellisemmän elämän!

 

Anne


COVID-19 ei estänyt Ullaa peruuttamasta yli 25 vuotta kestänyttä verenpainetautia tai parantamasta veriarvoja Vasteella.

Ulla, Vasteella 3 kuukautta

 

Verenpaineet lääkityksellä: SYS 129 / DIA  79

Verenpaineet ILMAN lääkitystä: SYS 125 / DIA  77

 

HOMA-IR (insuliiniresistenssi): - 67 %

HbA1c: -13 %

fP-Gluk: -18 %

Olen ollut lapsesta saakka ylipainoinen. Nuorena laihdutin itseni normaalipainoiseksi hetkellisesti, mutta raskauksien ja stressaavan työn myötä lihoin yli 40 kiloa. Ylipainon myötä minulle kehittyi verenpainetauti, korkeat kolesterolit ja lopulta tyypin 2 diabetes. Keväällä 2019 sain kuulla ketogeenisesta ruokavaliosta ja sen avulla sain laihdutettua liki 30 kiloa. Diabeteslääkkeet jäivät pois mutta silti verensokerit eivät laskeneet haluttuihin lukemiin. Paino junnasi myös paikallaan ja motivaatio oli poissa. Ystäväni kertoi Vasteen valmennuksesta ja heillä sattui onnekseni juuri olemaan testiryhmä, johon onneksi pääsin mukaan. Vasteen avulla opin miten kehoni toimii erilaisissa ruokailurytmeissä. Ymmärsin myös, miten jotkut ikään kuin ”terveelliset” ruuat voivat vaikuttaa juuri minun verensokeriini nostavasti. Vaste opetti minua syömään oikeaan aikaan ja oikeaa ruokaa juuri minun elimistöni kannalta. Hyvän tuen ja jatkuvan seurannan ansiosta pääsin myös lääkityksestäni eroon sopivasti, juuri koronan saapuessa maahamme.

Minulla ei ole enää mitään lääkitystä ja veriarvotkin näyttävät paremmilta, kuin mitä ovat viimevuosina näyttäneet. Vasteen valmennus toimi minulle erinomaisesti. Se että on ”tilivelvollinen” päivittäin, auttaa motivaatiossa silloin, kun haluasi antaa periksi ja syödä jotain mikä ei tee minulle hyvää. Kun ruokavaliotani ja elämäntapaani muutettiin, paino alkoi taas pudota. Nyt painoni on pudonnut kaiken kaikkiaan 37 kg ja alkuperäinen tavoitteeni on saavutettu, mutta matkaa on vielä jäljellä. Tästä on hyvä jatkaa terveempään loppuelämään.

Terveisin Ulla


Marjo ennaltaehkäisi tyypin 2 diabeteksen

Marjo, 3 kuukautta Vasteella

HbA1c:        -27 %

fP-Gluk:      -24 %

S-Insu:        -49 %

HOMA-IR:   -78 %

Paino:        -17 kg

En ollut tajunnut, että terveyteni oli vaarassa, koska lääkärit eivät olleet siihen koskaan puuttuneet. Terveyden arvo on oikeasti nyt vasta kirkastunut. Uuden elämäntavan ruokavalio tuntui älyttömän luonnolliselta. Vaikka olin jo pitkään syönyt VHH (vähähiilihydraattinen) ruokavaliota, en ollut tajunnut, että senkin voi tehdä väärin. Se huomattiin, kun aloimme mittaamaan ja seuraamaan päivittäin.

Saan syödä nyt sellaisia ruokia, joista oikeasti tykkään. Voin syödä vatsan täyteen, eikä tarvitse ”pihistellä” rasvan kanssa. Siirtymä tähän oli helppoa ja mutkatonta. Voin syödä tulevaisuudessakin näin vaivattomasti. Aineenvaihdunta on muuttunut parempaan, kivut ovat vähentyneet ja nesteiden kertyminen kasvoihin sekä raajoihin on vähentynyt paljon. Valmennuksen aikana olleen polvileikkauksen jälkeinen toipuminen on ollut nopeaa.

 

 

Tajusin henkisellä puolella, että nyt todella oli kyse minusta ja terveydestäni ei pelkästään kiloista. Yksi suurimmista asioista oli se, kun tajusin saavani luotettavaa ja asiantuntevaa apua. Minulle oli hirveän tärkeää se, että tiedän Vasteen Tuomaksen käyneen läpi tämän saman prosessin. Tuomaksen omakohtainen kokemus esidiabeteksen peruuttamisesta lisäsi luotettavuutta. Se vaikutti myös siihen, että uskalsin luottavaisin mielin lähteä tähän mukaan. Se toi minulle tunteen, että olen voinut kokea tulleeni ehdoitta hyväksytyksi. Vaikka olen välillä tilittänyt ihan tyhmiä tai rasittavia juttuja, olen silti tuntenut olevani turvassa.

Vasteen jatkuvalla tuella on ollut valtava merkitys.


Elämää ja yrittämistä poikkeusoloissa

Tervetuloa kurkistamaan Vasteen Maijun ja Tuomaksen päivään tässä poikkeuksellisessa tilanteessa

16.3.2020 maanantai aamu klo 06:43. Nuorimmainen lapsistamme herää. Kaksi isompaa vielä nukkuvat, eivätkä tiedä perheessämme tänään alkavista rajoitustoimista mitään. Olemme Tuomaksen kanssa jutelleet myöhään yöhön ja päättäneet ottaa lapset pois päiväkodista ja koulusta ja samalla siirrymme molemmat etäopiskeluun. Katkaisemme kaikki sosiaaliset lähikontaktit ja lopetamme kaupassa käymisen. Tilaamme kaiken kotiin tai noutopalveluna. Paljon muutosta luvassa… On kuitenkin yksi asia, mitä meidän ei tarvinnut muuttaa. Kotona oleminen ja etätyö. Olemme tähänkin asti olleet paljon kotona perheenä ja tehneet kaiken työn Vasteessa kotoa käsin. Hoidamme kaikki asiakkaamme etänä.

 

Haluan kertoa päivämme kulusta

Aamutoimien jälkeen lähden koiramme ja esikoisen kanssa aamulenkille. Juttelemme niitä näitä tai otamme spurtteja pitkin poikin yliopiston rappusia. Pyrimme siihen, että jokainen lapsista saa välillä omaa aikaa vanhemman kanssa. Tuomas jää nuorempien lasten kanssa kotiin. Hän on jo aikaisin aamulla vastannut muutamien asiakkaiden kysymyksiin ja raportteihin.

Kun esikoisen etäkoulu alakerrassa alkaa, Tuomas siirtyy yläkerran kotitoimistoon ja minä tyttöjen kanssa ulkoilemaan. Mummi opettaa esikoistamme FaceTime- yhteyden välityksellä, kun etäopetus luokanopettajan kanssa loppuu. Kokoonnumme lounasaikaan saman pöydän ääreen, jonka jälkeen alkaa hiljaisen työn vaihe koko perheellä. Nuorimmainen nukahtaa vaunuissa päiväunille, keskimmäinen aloittaa leikit, askartelut tai vaikka jumpan mummon kanssa etäyhteydellä. Esikoisella vielä opiskelut jatkuvat. Tuomas siirtyy alakertaan ”valvomaan” tilannetta ja minä puolestaan vetäydyn yläkertaan. Luurit korviin ja töiden tai opintojen pariin. Opiskelen taloushallintoa, mistä tykkään todella paljon! Tavoitteena opiskelussa on syventää osaamistani kirjanpidossa ja veroasioissa. Näiden asioiden ymmärtäminen on erittäin tärkeää pienyrittäjälle, koska pelkästään hyvällä liikeidealla/tuotteella/palvelulla ei yritystä pitkään pyöritetä.

Muutaman tunnin kuluttua alakerrasta alkaa kuulumaan välipala vihjailuja ja huomaan että on aika siirtyä takaisin kotiäidin rooliin. Päivittäinen irtiotto siitä roolista ja hyppääminen täysin toiseen maailmaan on minulle henkireikä. Nautin työnteosta ja opiskelusta ja kun saan tehdä niitä, niin jaksan paremmin myös kotona lasten kanssa tässä haastavassa tilanteessa.

Tuomas palaa töiden pariin yläkertaan. Päivän aikana hän hoitaa viestintää asiakkaiden kanssa, suunnittelee uusia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, kirjoittaa uutta blogia, lukee tieteellisiä julkaisuja ja kuuntelee tiedepainotteisia podcasteja. Podcastit kuuluvat luureissa silloin kun ei voi lukea, eli ruokaa tehdessä tai koiran kanssa lenkillä. Tämä työ on Tuomakselle intohimo, eikä hän katso kelloa työskennellessään. Onneksi meillä on kuitenkin kolme lasta, jotka pitävät hänet päivittäin erossa työasioista. Se onkin parasta vastapainoa työnteolle!

 

Nuorimmainen herää päiväuniltaan. Kokoonnumme välipalalle ja kahville. Sitten pukemaan ja ulos. Tuomas käy koiran kanssa lenkillä ja sitten palaa rauhalliseen kotiin töiden pariin.

Ulkoilu on välillä haastavaa kolmen lapsen kanssa keskustassa. Monesti käännymme puiston portilta takaisin, koska siellä on jo ihan liikaa lapsia. Noudatamme etäisyyttä kaikkiin. Välillä tunteet niin lapsilla kuin meillä aikuisillakin kuumenevat, kun tilanteet ajavat meidät ahtaalle. Yritämme kuitenkin selittää lapsille, miksi näin toimitaan. Haluamme omalla panoksellamme ja uhrauksillamme suojata meitä, mutta myös muita.

Nuorimmaisemme on vasta 1,5 vuotias. Hänen elämänsä on täydellistä. Koko perhe on koko ajan kotona, noudatetaan samaa kaavaa joka päivä eikä juurikaan olla kodin ulkopuolella. Miten eri tavalla tällainen poikkeuksellinen tilanne voidaankin kokea!

Tulen lasten kanssa sisään. Ulkovaatteet jätetään ulkoeteiseen. Suoraan käsienpesulle. 30 sekuntia saippuan kanssa. Muista kuivata! Kylpyyn. Tuomas ottaa kopin lapsista ja minä valmistan päivän toisen lämpöisen aterian. Puhtaat ja nälkäiset, punaposkiset lapset istuvat illallispöytään. Aikuisille on oma ruoka ja kasvaville lapsille oma ruoka. Tuomas palaa yläkertaan vastaamaan asiakkaille. Tähän aikaan melkein kaikki asiakkaat ovat jo syöneet, joten töitä riittää! Minä hoidan lasten iltatoimet loppuun. Hyvän yön toivotukset kaikille ja hiljaisuus alkaa. Tuomas palaa vielä asiakkaiden pariin ja sitten lopettaa päivän työt. Jos en ole nukahtanut lasten viereen, otan kupin kahvia ja uppoudun vielä hetkeksi opintojen tai töiden pariin. Se ei haittaa, koska nautin siitä hiljaisuudesta ja täydellisen keskittymisen mahdollisuudesta. Kun painan pääni tyynyyn, nukahdan saman tien. Taas selvisimme yhdestä päivästä poikkeustilanteessa. Onneksi emme tiedä kuinka monta on edessä. Ainakin vielä huomenna päivä on samanlainen kuin tänään.

Tässä koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa eläminen ei ole helppoa tai mukavaa kenellekään. Ihmisillä on monenlaisia ja hyvin erilaisia haasteita. Meidän on kuitenkin tehtävä kaikkemme viruksen leviämisen vähentämiseksi, suojellaksemme itseämme ja muita. Mikä on kaikki, sekin vaihtelee jokaisen perheen tai henkilön kohdalla. Toiset pystyvät eristäytymään täysin, toisten on oltava eturintamassa, jotta me muut saamme esimerkiksi ruokaa, lääkkeitä ja hoitoa. Toivon, että jokainen tekee parhaansa ja mahdollisuuksien mukaan noudattaa suositeltuja tai määrättyjä rajoituksia. Kunnioitan suuresti ja kiitän sydämeni pohjasta kaikkia teitä eturintamassa työskenteleviä kaupan työntekijöitä, sairaanhoitajia, apteekkityöntekijöitä, päiväkodin tätejä, opettajia, siivoojia, bussikuskeja, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, muutamia tässä mainitakseni. Hienoa, että pidätte yhteiskuntamme toiminnassa riskeeraamalla oman ja perheenne terveyden. Vähintä, mitä me eristäytyneet voimme tehdä, on antaa teille työrauha ja etäisyys.

 

 

 


Koronaviruksen (SARS-CoV-2) todellisuuden kieltäminen on tehnyt siitä vaarallisemman kaikille

Kun tapahtumat ovat liian kivuliaita meille kohdata, asioiden kieltäminen astuu yleensä kuvaan. Mutta tämän hetkisen pandemian aikana on erittäin tärkeää, että pystymme kohtaamaan totuuden.

Tänä päivänä on erittäin vaikeaa kuvitella, että kukaan voisi väittää tämän hetkistä koronavirusta (SARS-CoV-2) vaarattomaksi tai, että jotkut olisivat immuuneja sille. Mutta silti tätä tapahtuu valitettavasti edelleenkin; Pidetään koronabileitä, pakkaudutaan puistoihin ja luontopoluille, mennään ihmettelemään porukalla Uudenmaanrajalle tai käydään kokeilemassa, jos sieltä vaikka pääsisi ajelemaan mökeille, rullalautaillaan joukolla keskellä kaupunkia tai ollaan leikkikentällä isolla porukalla eri perheiden kesken. Ajatellaan, että eihän tämä koske meitä. Totuus on kuitenkin se, että sosiaaliset interaktiot voivat levittää COVID-19:sta. Tieteellinen näyttö osoittaa, että sosiaalinen distanssi on tällä hetkellä paras keino taistella viruksen leviämistä vastaan sekä pitää terveydenhuoltokapasiteetti toimintakykyisenä pandemian aikana. Viranomaisten, ministerien ja jopa Suomen tasavallan presidentin vakavista määräyksistä/kehotuksista huolimatta sosiaalisia kontakteja jatketaan muiden kanssa, vaikka se lisää riskiä viruksen leviämisestä. Miksi ihmiset käyttäytyvät näin?

© Laura Kotila | valtioneuvoston kanslia

Kieltämisen psykologia

Syy tämänkaltaiseen totuuden denialismiin löytyy psykologiasta ja osittain kulttuurista. Ihmisellä on ikään kuin epärealistinen optimismin harha. Se perustuu taipumukseen sivuuttaa uhka ja nähdä itsensä voittamattomana verrattuna tavallisiin ihmisiin.

Amerikan psykologinen yhdistys määrittelee kieltämisen psykologiseksi puolustautumiseksi kipeitä asioita, ajatuksia ja tapahtumia kohtaan. Kieltämisellä ihminen pyrkii ratkaisemaan emotionaalisia konflikteja tai vähentämään ahdistuneisuutta. Kieltäminen voi myös kuulua lapsen normaaliin kehitykseen tietyssä elämän vaiheessa, jolloin se auttaa lasta selviytymään sietämättömistä tunne ryöpyistä ja ajatuksista.

Denialismi voi olla tervettä hetken aikaa kriisin alkuvaiheessa, jolloin alamme sopeutua tulevaan, kohtaamaan pelot ja vaarat, mutta vain vähän aikaa, jonka jälkeen asia on hyväksyttävä ja alettava toimia kriisin mukaisella vakavuudella ja ohjeistuksilla.

Vaarallisten ajanjaksojen aikana me käynnistämme lapsuuden psykologisia puolustusmekanismeja kuten voittamattomuuden tunteen, oman suuruuden tunteen sekä kieltämisen. Olemme myös saattaneet kuulla erilaisia puolustuskommentteja: esimerkiksi joku menee täpötäydelle lenkkipolulle juoksemaan tai salille treenaamaan ja toteaa että ”kun olen erinomaisessa fyysisessä kunnossa, niin korona ei kosketa minua, enkä voi sairastua siihen”. Tai jollain loppui ystävyyssuhde kaveriinsa, kun ei suostunut tulemaan hänen häihinsä, jotka pidettiin korona-aikana. Evidenssi nimenomaan sanoo, että virus leviää sosiaalisissa tapahtumissa ja että niitä on syytä välttää.

Ihmiset kokoontuvat juhlimaan isolla porukalla välittämättä hallituksen ja viranomaisten ohjeistuksista

 

Kieltäminen voi olla myös merkki avuttomuudesta ja toivottomuudesta. Se voi olla joillekin ainoa keino taistella epävarmaa ja ylitsepääsemätöntä tilannetta vastaan, kuten COVID-19.

On tärkeää myös saada toivoa paremmasta, puhua peloista ja suruista toisten ihmisten kanssa. Tämä helpottaa myös denialistia ja johtaa lopulta aikaansaavaan sekä huolelliseen käytökseen. Varotoimet, joita me nyt noudatamme ovat todellisia ja välttämättömiä. Tämä on jo historiasta opittu, että näin pitää toimia. Tämä on selviytymistaistelu, josta me tulemme selviytymään.

 

Mutta ensimmäiseksi meidän on hyväksyttävä se, että täällä on jotain, josta meidän on selviydyttävä. Eikä niin, että tämä kriisi ei kosketa minua.

 

 


Mitä tarkoittaa, kun tyypin 2 diabetes on remissiossa?

Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän katsotaan usein olevan kroonisesti eteneviä sairauksia, joita hallitaan lääkityksen avulla ja ne menevät ajan myötä vain pahemmaksi. Joka tapauksessa kliiniset tutkimukset osoittavat, että näitä sairauksia pystytään peruuttamaan.

 

On olemassa kolme hoitomuotoa, joiden on näytetty tieteessä peruuttavan tyypin 2 diabeteksen. Lihavuusleikkauksen on joissain tapauksissa osoitettu peruuttavan tyypin 2 diabeteksen, mutta se on kallista ja siinä voi olla useita komplikaatioiden vaaroja. Siitä saavutettu teho myös laskee vuosien myötä. Erittäin vähä kalorisen ruokavalion (ENE) on osoitettu tiputtavan painoa ja peruuttavan tyypin 2 diabeteksen, mutta on erittäin vaikeaa noudattaa, jolloin saavutettu painonpudotus ja diabeteksen peruutus on erittäin vaikeaa ylläpitää. Kolmas hoitomuoto on hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio, joka on oikein toteutettuna ravitsemuksellisesti rikas ja on helppoa noudattaa vuosia. Hiilihydraattien rajoittaminen johtaa aineenvaihdunnalliseen muutokseen, jossa rasvasta tulee pääasiallinen energianlähde glukoosin sijasta. Vasteen protokollan (hiilihydraattien rajoittaminen ja ruokailurytmien harventaminen) on osoitettu tapaustutkimuksella peruuttavan metabolisen oireyhtymän sekä muuten tyypin 2 diabeteksen.

Termit

Termit ”remissio” ja ”parannettu” merkitsevät eri asioita. Tyypin 2 diabetes voidaan saada remissioon mutta ei parantaa, koska sairaus voi tulla takaisin, jos uutta elämäntapaa ei noudateta tarpeeksi hyvin. Ja koska diabeteksen peruuttaminen tai remissio on varsin uusi termi, sitä ei vielä löydy universaalisesti diabetesliittojen ja terveydenhuollon termistöstä. Itse asiassa useasti perusterveydenhuolto ei edes tiedä, että peruuttaminen tai remissio olisi edes mahdollista.

Vasteen määritys tyypin 2 diabeteksen remissiolle:

Kun henkilöllä on HbA1c arvo terveen tasolla, ilman mitään diabeteslääkityksiä.